Uudet paremmat kaverit
Uudet paremmat kaverit
kerro missä kaikki kauniit juo
kerro mitä täytyy pukea päälleen
ja mistä löytyy uudet paremmat kaverit
kerro minne aamuyöllä meet
kerro kuusisataaviisitoista
voinko tulla mukaan?
voinko nojata ilmaan?
hän on kuin ilmetty minä,
mutta jostain meidät erottaa
arvaa mistä tietää
nuo pojat kyllä kiroilee
ja näyttää sormimerkkejä
ja juo kuin sienet
ja kulkee verkkareissa
ihan niin kuin minäkin
mutta kun ne kiroilee
niin tytöt rakastaa niitä
ja vaikka ne juo
niin ne näyttää hyvältä
ja mulla se ei mee niin
kerro missä kaikki kauniit juo
ja mitä levyjä ne iltaisin kuuntelee
ja mistä löytyy uudet paremmat kaverit
hän on kuin ilmetty minä,
mutta jostain meidät erottaa
arvaa mistä tietää
nuo pojat kyllä kiroilee
ja näyttää sormimerkkejä
ja juo kuin sienet
ja kulkee verkkareissa
ihan niin kuin minäkin
mutta kun ne kiroilee
niin tytöt rakastaa niitä
ja vaikka ne juo
niin ne näyttää hyvältä
ja mulla se ei mee niin
mun täytyy muuttaa Tukholmaan tai Englantiin
mun täytyy värjätä pää
hankkia parta ja paremmat vaatteet
ja mun täytyy oppia soittamaan kitaraa
nuo pojat kyllä kiroilee
ja näyttää sormimerkkejä
ja juo kuin sienet
ja kulkee verkkareissa
ihan niin kuin minäkin
mutta kun ne kiroilee
niin tytöt rakastaa niitä
ja vaikka ne juo
niin ne näyttää hyvältä
ja mulla se ei mee niin
Pariisi-Dakar
pääsin kasvot kohdevalossa puhumaan
englanniksi tekstitettynä kansalle maan
Lontoo on kuulolla ja Pariisi odottaa
mutta minä en keksinyt paljoa sanottavaa
kun tulee pimeä minulla on pidempi matka kotiin
kuin oppikirjoista elokuviin
todellisuudesta sun ajatuksiin
matkaa kuin Pariisista Dakariin
tytöt ei tykkää kun päässäni on propelli
onneksi minulla on uusi paita
”miten miellyttävä mies” ne sanoo
”myönnettäköön, että hän on hieman outo”
kun tulee pimeä minulla on pidempi matka kotiin
kuin oppikirjoista elokuviin
todellisuudesta sun ajatuksiin
matkaa kuin Pariisista Dakariin
pääsin kasvot kohdevalossa puhumaan
mutta minä en keksinyt paljoa sanottavaa
kun tulee pimeä minulla on pidempi matka kotiin
kuin oppikirjoista elokuviin
todellisuudesta sun ajatuksiin
matkaa kuin Pariisista Dakariin
Nuoret ja kauniit
ei viimeisillä kolikoilla juhlita kauaa
pikkusievä sivistys vie meidät hautaan ennen aikojaan
ei kaitafilmin katkuista dramatiikkaa jaksa kukaan
jos kohtalo vie minut pois, minä otan sinut mukaan
ohuet verhot ja ikkuna luoteeseen
aurinko osuu iltapäivällä vuoteeseen
joudut heräämään
kauan aikomasi sanat tulevat kuin itsestään
se voi tarkoittaa vain yhtä asiaa
ilmeestäsi nään
et ole menossa mihinkään
olen kauan saanut odottaa
pitkä, tumma partavesiunelma
ja menestyvä, dynaaminen kaupunkiprinsessa
konetiskiaine ja kamomillatee
jäävät turvaksemme kun varjot pitenee
inspiraatio iskee niin, että järki jää
loistava logiikka kiertää ympyrää
joudut heräämään
kauan aikomasi sanat tulevat kuin itsestään
se voi tarkoittaa vain yhtä asiaa
ilmeestäsi nään
et ole menossa mihinkään
olen kauan saanut odottaa
Huonompi mies
mitä jos käykin niin, että joudumme vaikeuksiin
unelmat murskautuu kokonaan eikä niitä voi korjata
pelkään, että olet huomenna poissa
siksi päätin lähteä ajoissa
rakastatko mua vielä, jos mä häviän?
jos olen huonompi mies kuin ne muut?
rakastaisitko mua enää kun valokuvat kellastuu?
enkä mä kestäisi sitä häpeää
jos joutuisin sanomaan, että sain sinut lähtemään
lähden nyt kun kaipaat mua vielä
jos lähden nyt, et pysty mua jättämään
rakastatko mua vielä, jos mä häviän?
jos olen huonompi mies kuin ne muut?
rakastaisitko mua enää kun valokuvat kellastuu?
45 kierrosta
katson kun sinä tanssit
aamun aurinko tanssii kanssamme
ja piirtää profiileja kankaaseen
ja saa senkin taas tanssimaan
laitan saman levyn soimaan uudestaan
neljäkymmentäviisi kierrosta
kun minuutin täyttää ääntä
kun lautanen levyä kääntää
se saa pimeän väistymään
nauroit kun minä itkin
kaadoin kahvini pitkin pöydälle
piirsit pelilaudan kankaaseen
ja saat kaiken taas toimimaan
laitan saman levyn soimaan uudestaan
neljäkymmentäviisi kierrosta
kun minuutin täyttää ääntä
kun lautanen levyä kääntää
se saa pimeän väistymään
istuin näytännöstä toiseen
kunnes huolestunut nainen kutsui vahtimestarin
mestarille selitin: samastuin päähenkilöön
ja mietin minkälainen tunne saattoi ajaa miehen moisiin urotekoihin
ja siksi katsoin saman uudestaan
kun lautanen levyä kääntää
se saa pimeän väistymään
Toisessa on kitara
”ihmiset muuttuu” kuulen sanasi kaukaa
aloin pudota hiljalleen
”näin on meille molemmille hyvä”
olen ilmassa vielä, mutta vajoan
vajoan hiljaa kunnes tuuli tarttuu minuun
minulla ei ole mitään
minulla ei ole mitään
enkä paljon kaipaakaan, olen vapaa
mun koko elämä mahtuu kahteen pieneen laukkuun
ja toisessa on kitara
olen pienen pieni
pyörin ympäri matkalla alas
ylöspäin ei putoa niin usein,
mutta täältä näkee paremmin
ja äänet vaimenee
kunnes tuuli tarttuu minuun
minulla ei ole mitään
minulla ei ole mitään
enkä paljon kaipaakaan, olen vapaa
mun koko elämä mahtuu kahteen pieneen laukkuun
ja toisessa on kitara
Levitän käteni
juuri kun aloin unohtaa
miten hyvältä hän näyttää ruskeassa hameessaan
tämä kylmä ja kamala maa
sai kaikki naiset pukeutumaan samanlaiseen ruskeaan
ja minä levitän käteni
ja nousen ilmaan näyttämään mihin pystynkään
ja ne huutaa ”tule alas” ne huutaa
ja minä levitän käteni
ja peltikattojen ylle nousen lentämään
ja ne huutaa ”tule alas” ne huutaa
oi ihanat naiset mainosten
kunpa voisin itsekin joskus olla tuollainen
niin kaunis ja etäinen
ja minä levitän käteni
ja nousen ilmaan näyttämään mihin pystynkään
ja ne huutaa ”tule alas” ne huutaa
ja minä levitän käteni
ja peltikattojen ylle nousen lentämään
ja ne huutaa ”tule alas” ne huutaa
Se kuuluisa tunne
tänään tuli se kuuluisa tunne,
että ihmiset katsovat minua oudosti,
erilailla kuin ennen
vastaantulijat kääntävät katseensa
äidit vaunuihin nostavat lapsensa
ja puhuvat hiljaa keskenään
tää ei ole aina mennyt näin
en tiedä mistä se johtuu, mutta
kun sinä kuljit minun kanssani
ja pidit minua kädestä kadulla
niin silloin minua katsottiin ihaillen
kun hiestä märkänä herään
lattialta vaatteiden seasta kerään lasin sirpaleet
alan pikkuhiljaa huomata
vaikka teen kaiken samalla tavalla
niin silti jotain on muuttunut
tää ei ole aina mennyt näin
en tiedä mistä se johtuu, mutta
kun sinä kuljit minun kanssani
ja pidit minua kädestä kadulla
niin silloin minua katsottiin ihaillen
En tunne mitään
mitä multa jää?
vain keskeneräinen omakuva
mitä multa jää?
vain ne muutamat sivut, jotka unohdin polttaa
ja ne sanat, jotka saivat vihaa ja rakkautta aikaan
eivät herättäneet minussa tunteita lainkaan
ja sä koitat vanhoin selityksin
”tule mukaan, ettet jää enää yksin”
ja sä tiedät mun kuulleen sen ennenkin
koska sanoit sen kaiken eilenkin
enkä tunne mitään
koita sanoa paremmin
mitä multa jää?
vain tämä lyhyeksi jäänyt kuvaus
mitä multa jää?
vain muutama haparoiva säkeistön alku
ja ne sanat, jotka saivat vihaa ja rakkautta aikaan
eivät herättäneet minussa tunteita lainkaan
ja sä koitat vanhoin selityksin
”tule mukaan, ettet jää enää yksin”
ja sä tiedät mun kuulleen sen ennenkin
koska sanoit sen kaiken eilenkin
enkä tunne mitään
koita sanoa paremmin
Nopeus kasvaa
en tiedä mikä kaupunki
enkä tiedä mikä hotelli
enkä tiedä mihin suuntaan kelloa siirretään
mikä päivä tänään on
laitan päälle matkaradion
saan kuuluviin puheen, mutten osaa heidän kieltään
kun nopeus kasvaa
valot muuttuu viivoiksi ja maailma kapenee
kun nopeus kasvaa
ruumis tuntuu raskaalta ja mieli kevenee
päivät puoliunessa
ja yöt puolivalveilla
taskut täynnä vanhoja matkalippuja
katson lentoemäntää
hän pakoreittejä selittää
mutta sitä ei kukaan kerro miten pääsee kotiin
kun nopeus kasvaa
valot muuttuu viivoiksi ja maailma kapenee
kun nopeus kasvaa
ruumis tuntuu raskaalta ja mieli kevenee
vaikka sen tietää, on kamalaa
keskellä yötä kun tajuaa
pakko nousta ja tarkistaa
ajatus kurkkua kuristaa:
aika kuluu ja kuluu ja nopeus kasvaa
valot muuttuu viivoiksi ja maailma kapenee
kun nopeus kasvaa
ruumis tuntuu raskaalta ja mieli kevenee
Seinistä irtoaa paloja
jätän vaatteeni eteiseen
raahaudun TV:n eteen
tänä iltana maailma päättyy
en jaksa lähteä juhlimaan
jään mieluummin sohvaan makaamaan
tänä iltana maailma päättyy
tavallaan mua pelottaa
kun en tiedä mitä tarkoittaa,
että mä saan sut nauramaan,
mutta meidän ajatukset ei kohtaa
me ei naureta samassa kohtaa
ja vaikka sä naurat sä et hymyile koskaan
seinistä irtoaa paloja
tänne ei tule vettä eikä valoja
tänä iltana maailma päättyy
ihanaa kun on pimeä
pimeässä minulla ei ole nimeä
tänä iltana maailma päättyy
ja tavallaan mua pelottaa
kun en tiedä mitä tarkoittaa,
että mä saan sut nauramaan,
mutta meidän ajatukset ei kohtaa
me ei naureta samassa kohtaa
ja vaikka sä naurat sä et hymyile koskaan
Poltettujen siltojen laulu
nyt kun viimein pystyn
lähden enkä enää palaa
en jätä hyvästejä
en kerro syytä
lähden salaa
turhat viestit jäävät
vastaajan ääninauhaan
en niitä palaa kuulemaan kuitenkaan
viimeinen kofeiini
jättää miehen yksin aamuun
ensimmäinen valo
laukut laiturilta vaunuun
aamuseitsemältä kaupunki herää
se vain toistaa valheitaan uudestaan
en kestä kuulla kun kaupunki itkee
sen suolainen kyynel on liikaa
kerran voi lähteä niin, ettei palaa
jolloin aina kun silta jää taakse se poltetaan
kiitos kuuntelusta
en sen jälkeen enää nähnyt
sitä unta, jossa koitin juosta, mutten päässyt
tartu päivään ja osta lippu vain menosuuntaan
huomisaamun uutiskuvat tehdään tänään
en kestä kuulla kun kaupunki itkee
sen suolainen kyynel on liikaa
kerran voi lähteä niin, ettei palaa
jolloin aina kun silta jää taakse se poltetaan
